Tultiin viime yona Vietnamiin, Ho Chi Mihn Cityyn eli entiseen Saigoniin. Lento oli yhden kahden valilla yolla perilla paikallista aikaa ja kaupunki nukkui tyynesti meidan ajellessa taksilla pitkin sen katuja.. Aamulla lahdimme tarkastelemaan meininkia ja uskon vakaasti etten ole koskaan nahnyt elaessani yhta paljon mopoja samaan aikaan ja tietoisku alias triviatieto-Sami tiedottikin, etta kaupungissa on yli kolme miljoonaa mopetia, eli ei ihme etta minusta tuntui milta tuntui. Mopoajajille on muuten ainakin taalla tarjolla erittain katevia sadetakkeja, yksilomallissa on vakiona koko mopon istuin- ja ohjainosan peittava sadetakkimeininki ja double-mallista loytyy paanreika takanaistuvalle, hyvin huvittavia tapauksia. Mopokyparia saa myos hyvin monessa eri muodossa, esim. hoppari lippiksen nakoismallina! Katevaa!
Taalla olemme kohdanneet matkan halvimmat ruuat, ihan uskomatonta, etta mielettoman hyva nuudeli-vihannes-tofu matto voi maksaa vain noin euron. Ruoka ei ole viiteen kertaan uppopaistettu rasvassa kuten Kiinassa, vaan on oikeasti maukasta ja tuoretta. Vietnamissa on Sami the triviankin mukaan Aasian pahin inflaatio ja sen todella huomaa. Hotelli missa majoitutaan joutuu paivittain tarkistamaan Dongin kurssin ja maksu otetaan mieluummin US dollareissa, kuin paikallisessa valuutassa.. Meno tuolla kaduilla on viehattavaa, vilkkuvakloja, pikku ravintoloita aivan kadun varrella ja saimme ostettua LPnkin ilman, etta jouduimme maksamaan mitaan itse korporaatiolle, kiitokseksti siita Tran Siperian patkasta!;) Muuten meno on hyvin suurkaupnkimaista, joten huomenna suuntaamme pois, ei tietoa viela minne, Mekongin deltalle vaiko etelan saarella, jonka nimea en muista, mutta se selvinnee huomenna!
Kavimme nahtavyydessa pitkasta aikaa, sotamuseossa. Museo kootui pitkalti vain valokuvista. Kuva kertoo enemman kuin tuhat sanaa, en loyda sanoja. Kolme miljoonaa vietnamilaista kuoli, joista kaksi miljoonaa oli siviileja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Tuo teidän bungalow-mesta näytti ihan PARATIISILTA! Just sellanen matkaesitteiden paikka... :) AAH! Itse täällä Kampin kellarissa istuskellessa nousee mieleen sellainen ajatus, kumpa itsekin olis tuolla :D Mistähän johtus? Eikö ole muuten kukaan vielä ollut sairaalassa? Se on ihme tuollasella reissulla... Mutta iloisia päiviä teille! Pusuja sekä haleja kotimaisemista!
Paratiisi se kylla olikin, ei voi kieltaa. Ei mitaan sairaaloita toistaiseksi (kopkop puuta), yks antibioottikuuri ja muutamat masulaakkeet menny:)Nyt tuonne saigonin humuun moi!
Kävin kurkkaa taas tätä teidän blogia. Reissunne vaikuttaa aivan mielettömän mahtavalta!! Huippuja tarinoita ja uskomattoman hienoja kuvia. :) Voisin milloin vaan vaihtaa osia, että pääsis pois tästä sateisesta ja kylmästä Suomen kesästä. Nauttikaa täysin rinnoin joka hetkestä!! Haleja
Mickis
Lähetä kommentti